Tulehdusta hillitsevä ruokavalio.

Matala-asteinen tulehdus on monen terveyden hankalin kulmakivi ja sen päihittämiseksi ei ole vain yhtä ja toimivaa keinoa. Ruokavalion ohella on tarpeen nukkua riittävästi, pitää stressitaso matalana, liikunta terveydelle sopivana, laittaa korkki kiinni ja siirtyä tipattomalle, hengitysharjoitukset, mindfullness, yms ovat kokeilemisen arvoisia konsteja myös.
Mutta tässä tekstissä katsotaan ruokavaliota:
Ainekset suuntaa antavia ja niiden yhdistely keskenään on vapaata ja maun mukaista.
Nämä perustuvat mm. Harvard health, Healthline, Webmed sivustojen materiaaliin. ruotsalaisen tiedetoimittajan Maria Boreliuksen ja ravintoterapeutin Annika Havasten ohjeisiin. (linkit lähteisiin tekstin lopussa). Reseptit ovat useiden eri henkilöiden tekemiä, ja ne on mukailtu tähän teemaan.

Seuraavien ruoka-aineiden sanotaan, kaikissa olomuodoissa, pahentavan tulehdusreaktiota kehossa:

Vehnä, ohra ja ruis
Maitotuotteet
Punainen liha
Kahvi
Sokeri ja makeutusaineet
Alkoholi

Seuraavat ruoka-aineet, kaikissa olomuodoissaan, sanotaan lievittävän tulehdusreaktiota kehossa:

Täysjyväriisi, kaura, hirssi, tattari, quinoa
kookosmaito, kauramaito
Kalat, kalkkuna, broileri
Sipulit, paprika, punajuuri, keltajuuri, bataatti, kaalit, avokado, peruna, porkkana, maa-artisokka, purjo, herne, linssit, sienet
Rukola, vuonankaali, pinaatti,
Inkivääri, kurkuma, piparjuuri, basilika, timjami, oregano, ruohosipuli, korianteri, juustokumina
Mustikka, tyrni, vadelma, puolukka
Oliiviöljy, voi, avokado-öljy,

PÄÄRUOKIA:

LOHI- KURPITSAPASTA

Ainekset
Lohi;
piparjuuri (raastettu)
Sitruuna (mehu)
Suola

Kurpitsa siemenet poistettuna ja raastettuna (esim myskikurpitsa)
Oliiviöljy
valkosipulinkynsiä hienonnettuna
1/2-1 tl fenkolinsiemeniä
1/2-1 tl chilihiutaleita
loraus valkoviiniä
2 dl kookoskermaa
Kaura/ kikhernepastaa
suolaa, mustapippuria
tuoreita salvian lehtiä

Kuullota valkosipuleita öljyssä. Lisää chilit ja fenkolinsiemenet joukkoon ja paista hetken aikaa. Lisää raastettu myskikurpitsa joukkoon ja paista, kunnes ne pehmenevät. Kaada viini joukkoon ja anna sen haihtua pois. Kaada kookoskerma mukaan ja mausta kastike salvianlehdillä.
Keitä pasta ja yhdistä kasviksiin, kun molemmat ovat valmiit.

Laita lohisiivun päälle suolaa, ja kypsennä lohi uunissa. Kun lohi on yhä kuuma lisää piparjuuriraaste ja sitruuna.

SALVIARISOTTO- KANANRINTAFILEEN KERA

2dl täysjyväriisiä
2 kpl Salottisipuli

2 kpl Valkosipuli

Oliiviöljy
Valkoviiniä loraus (n.0,5 dl)
½ ruukku Salviaa
Raastettua parmesaanijuustoa
Vogelin kasvisliemi kuutio
Voi (sulatettu)

600 gr. Kananrintafile
Oliiviöljy

Keitä riisi lähes valmiiksi.
Pilko sipuli ja valkosipuli hienoksi ja paista varovasti öljyssä pannulla. Lisää riisi ja paista muutaman minuutin ajan. Kaada viini. Pienennä levyn lämpöä ja lisää kasvisliemi vähän kerrallaan, aloittaen noin 3 dl: sta, sitten 1 dl, niin pitkään kun riisi imee liemeä. Sekoita toisinaan. kun riisi on valmis lisää sitten hienonnettua salviaa ja parmesaania ja anna sen sulaa. Mausta voisulalla, suolalla ja pippurilla.
Paista kana öljyssä, mausta suolalla ja pippurilla. Viipaloi ja tarjoile risoton kanssa.

ITÄMAINEN KALKKUNAN JAUHELIHAPATA

1 porkkana
pala palsternakkaa
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä
1 tl kurkumaa
1tl inkivääri
1 tl harissatahnaa
200 g kalkkunan jauhelihaa
1 dl punaisia linssejä
2 dl vettä
½ prk (à 400 g) tomaattimurskaa

Kuori ja kuutioi porkkana ja palsternakka. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi.
Lämmitä pannulla öljy, lisää kurkuma ja harissatahna. Lisää joukkoon kasvikset ja kääntele hetken aikaa, jotta ne hieman pehmenevät.
Lisää jauheliha pieninä palasina. Kääntele, kunnes jauheliha kypsyy ja saa hieman väriä.
Lisää joukkoon linssit, vesi ja tomaattimurska. Anna jauhelihapadan kiehua noin 10 minuuttia tai niin kauan, että linssit tuntuvat pehmeiltä.

PUNAJUURIRISOTTO GRILLATUN VUOHENJUUSTON KERA

4 kpl punajuuria
4 dl täysjyväriisiä
2 kpl salottisipuli hienonnettuna
1 kpl valkosipulin kynsi hienonnettuna
1½ dl kuivaa valkoviiniä
1½ l kasvislientä (vogel)
2 rkl tuoretta timjamia (timjamin lehtiä)
1 rkl tuoretta rosmariiniä hienonnettuna
½ tl suolaa myllystä
1/4 tl mustapippuria myllystä
1½ dl raastettua pecorinoa
200 g vuohenjuustoa (chevre)
1 kpl ruukku villirucolaa

Paista punajuuria merisuolapedillä uunissa 200 asteessa noin 1h tai kunnes punajuuret ovat kypsiä. Anna punajuurien jäähtyä hetki.
Keitä riisi lähes valmiiksi.

Kuori punajuuret ja raasta ne karkeaksi raasteeksi. Kuumenna kasvisliemi kiehuvaksi ja pidä kasvisliemi kuumana risoton valmistuksen ajan.
Kuumenna pannulla tilkka öljyä. Lisää pannulle sipulit ja kuullota muutaman minuutin ajan.

Lisää pannulle riisi ja sekoita keskilämmöllä kunnes riisi on kypsää. Lisää pannulle raastettu punajuuri ja hienonnettu valkosipuli, kuullota hetki.
Lisää pannulle valkoviini ja anna viinin haihtua. Lisää timjamin lehdet ja hienonnettu rosmariini.

Aloita kasvisliemen lisääminen kauhallinen kerrallaan, kun suurin osa liemestä on imeytynyt riiseihin lisää seuraava kauhallinen.

Risotto on valmista kun riisi on kypsää, mutta vielä napakkaa. Sekoita risoton joukkoon raastettu pecorino ja mausta suolalla sekä pippurilla.

Leikkaa vuohenjuusto noin 2 cm paksuisiksi kiekoiksi. Nosta vuohenjuustokiekot leivinpaperilla päällystettyyn uunivuokaan. Grillaa grillivastusten alla 250 asteessa 2-5minuuttia. Vuohenjuustot ovat valmiit kun pinta on kullanruskea.

Annostele punajuuririsotto lautasille. Lisää punajuuririsoton pinnalle villirucolaa ja grillattua vuohenjuustoa. Tarjoile punajuuririsotto heti.

HASSELPÄHKINÄLOHI JA HUNAJAPAAHDETUT RETIISIT

Hassel– ja cashewpähkinärouheella peitetty lohi saa seurakseen mainion lisukkeen hunajapaahdetuista retiiseistä.

HASSELPÄHKINÄLOHI:

50 g voita
100 g hasselpähkinöitä
50 g cashewpähkinöitä
1 rkl korppujauhoja
400 g lohifileetä

HUNAJARETIISIT:

100 g erilaisia retiisejä
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa + 1 rkl siideriviinietikkaa
ripaus suolaa ja pippuria

Esilämmitä uuni 185C asteeseen ja voitele uunivuoka valmiiksi hasselpähkinälohelle. Vuoraa myös uunipelti valmiiksi hunajaretiisejä varten.

Valmista hasselpähkinälohi:

Sulata voi kattilassa ja nosta sen jälkeen liedeltä, jotta voi ei pääse palamaan. Murskaa hassel- ja cashewpähkinät hienoksi muruksi joko morttelissa tai veitsellä. Sekoita pähkinämuru ja korppujauhot voisulaan. Tarkista, ettei lohifileehen ole jäänyt ruotoja ja poista ne tarvittaessa. Leikkaa filee neljään samankokoiseen palaan. Laita palat nahkapuoli alaspäin voitelemaasi uunivuokaan ja hiero niiden päälle pähkinäseos tasaiseksi kerrokseksi. Paista paloja uunin alatasolla noin 20 minuuttia.

Valmista sillä aikaa hunajaretiisit:

Pese retiisit huolellisesti ja poista niiden puiset varret. Viipaloi retiisit ja siirrä kannelliseen rasiaan. Sekoita joukkoon öljy, hunaja, siideriviinietikka ja mausteet. Ravistele rasiaa kansi kiinni niin kauan, että, hunaja on liuennut muun nesteen joukkoon. Kaada retiisit uunipellille ja paahda uunin keskitasolla noin 8 minuuttia. Jos käytössäsi on kiertoilmauuni, voit kypsentää hasselpähkinälohta ja retiisejä uunissa samanaikaisesti.
Tarjoile hasselpähkinälohi sellaisenaan hunajapaahdettujen retiisien ja tuoreiden sitruunalohkojen kanssa.

PINAATTIPASTA:

300 g kaura/ kikhernepasta
4 rkl oliiviöljyä
4 isoa valkosipulinkynttä
1 hienonnettu sipuli
½-1 punaista chiliä
250 g tuoretta pinaattia
1 dl kaurakermaa
tuoretta basilikaa
mustapippuria
basilikanlehtiä

Valkosipulilla ja chilillä maustettu pinaattipasta on maukas ruoka ja nopea valmistaa. Pinaattipastan makua voi muunnella käyttämällä joko fetaa tai parmesaania, kuten kuvan annoksessa.

Huuhdo ja valuta pinaatti. Kuullota pannulla öljyssä hienonnettu sipuli, viipaloidut valkosipulinkynnet ja chili. Lisää pinaatti ja kuumenna, kunnes pinaatti on pehmeää. Lisää kerma ja mausta suolalla sekä pippurilla.

Kypsennä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan. Kääntele sekaan pinaattiseos. Raastettu sitruunankuori sopii myös hyvin pastan mausteeksi.

Lisää lopuksi pinaattipasta-annosten pinnalle reilusti silputtuja basilikanlehtiä.

YRTTI-TOMAATTIAHVENET

6 annosta

600g ahvenfileitä
1tl suolaa
ripaus
mustapippuria
Paistamiseen
n. 2rkl voita
Sitruuna mehua pienimäärä valmiille fileille

Yrtti-tomaattiseos:

2(200 g) sipulia
1rs(250 g) Pirkka kirsikkatomaatteja
1/2dl tuoretta timjamia hienonnettuna
1/2dl tuoretta oreganoa hienonnettuna
2dl valkoviiniä (tai vettä + 1 rkl sitruunanmehua)
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
ripaus sokeria
2rkl kapriksia
Koristeeksi
50g  parmesaania
timjamia
oreganoa

Poista ahvenfileistä ruodot leikkaamalla pois ohut kiilamainen pala selkäruodon suuntaisesti. Mausta fileet suolalla ja pippurilla. Suikaloi kuoritut sipulit ja puolita kirsikkatomaatit.

Kuullota sipulit paistokasarissa, lisää yrtit ja valkoviini. Mausta suolalla, pippurilla ja sokerilla. Keitä pari minuuttia. Lisää tomaatit ja kaprikset. Pidä kuumana.

Paista ahvenfileitä pannulla noin 2 minuuttia/puoli. Muutama tippa sitruuna mehua.

Kaada yrtti-tomaattiseos kuumalle tarjoiluvadille ja nosta päälle ahvenet. Höylää pinnalle parmesaanilastuja. Koristele timjamilla ja oreganolla.

UUNIRIISI:

3 dl täysjyväjyväistä riisiä (keittoaika n. 45 min)
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 dl vihreitä oliiveja
2 tomaattia
400 g nyhtökauraa/ kypsää kalkkunaa/ broileria (vaikkapa edellisen päivän ylijäämä)
3 oksaa salviaa
6 dl kasvislientä (6 dl vettä, 1 kasvisliemikuutio)
juustoraastetta
4 munaa
ruohosipulia
suolaa maun mukaan
mustaa pippuria
kurkumaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Hienonna sipuli, valkosipulinkynnet ja oliivit. Leikkaa tomaatit pieniksi kuutioiksi.
Leikkaa liha- nyhtäkaura pieniksi kuutioiksi.

Hienonna salvia. Valmista kasvisliemi.
Sekoita raaka riisi, kasvikset, suola, mustapippuri, kurkuma, nyhtökaura/liha, juustoraaste ja salvia uunivuoassa. Kaada päälle kasvisliemi ja nosta uuniin 50- 60 minuutiksi.

Tarkista lopuksi, että riisi on kypsää. Voit halutessasi sammuttaa uunin jättää vuoan uuniin muhimaan vielä.

Hienonna ruohosipulia.
Keitä uppomunat. Kiehauta runsaasti vettä keskikokoisessa kattilassa ja laske sitten lieden lämpö niin, että vesi vain väreilee.
Riko munat yksi kerrallaan pieneen kippoon, pyöräytä veteen pyörivä liike lusikalla ja kaada muna veteen.
Anna kypsyä noin 3 minuuttia, kunnes valkuainen on kiinteä, mutta keltuainen edelleen pehmeä sisältä.
Nosta reikäkauhan avulla vedestä lautaselle odottamaan.
Nosta vuoka uunista, ripottele päälle ruohosipulia ja aseta päälle kananmunat.

LISUKKEITA:

UUNIBATAATTI

Simppeli ja nopea herkku.
bataattia
öljyä
suolaa
mustapippuria
Siivuta bataatti noin 1 cm paksuiksi kiekoiksi, laita uunipellille, voitele öljyllä ripottele mustapippuri, suola ja uuniin 200 astetta noin 40-50 minuuttia

MISOPORKKANAT

1 kg Porkkanoita
1/4 dl Extra virgin oliiviöljyä
4 Valkosipulin kynttä
1 rkl Misotahnaa
1 rkl Siirappia
Suolaa maun mukaan, esim. sormisuolaa 1 tl
mustapippuria myllystä
Yrttejä; tuoretta timjamia ja lehtipersiljaa
1 tl Seesaminsiemeniä

Leikkaa kuoritut porkkanat 4-5 osaan, n. 2,5 cm:n paloiksi. Lämmitä öljy valurautapannulla ja lisää misotahna, hienonnettu/raastettu valkosipuli ja siirappi.

Anna kiehahtaa sen verran, että valkosipuli alkaa karamellisoitua. Lisää porkkanat, suola ja pippuri. Pyörittele kasviksia pannulla viitisen minuuttia, jotta kastike sekoittuu porkkanoihin.

Laita valurautapata 220 asteiseen uuniin foliolla peitettynä ja paista noin 20 min.
Ota folio pois ja paista vielä 5 min. Ota pois uunista. Lisää hienonnetut yrtit ja sekoita. Koristele halutessasi seesaminsiemenillä.

INTIALAINEN PARSAKAALIGRATIINI

100 g kukkakaalia
300 g parsakaalia
Kuorrutus:
200 ml kookosmaitoa
1 rkl mietoa currytahnaa
chilijauhetta, kurkumaa, inkiväärijauhetta
Vogel kasvisliemi
50 g juustoraastetta

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Pese ja paloittele kaalit kukinnoiksi. Keitä kaaleja suolalla maustetussa vedessä 5 minuuttia. Valuta.
Mittaa kattilaan kookosmaito, currytahna, kurkuma, inkiväärijauhe ja chilijauhe. Sekoita ja kiehauta. Lisää puolet juustoraasteesta. Lado kaalipalat voideltuun uunivuokaan ja kaada kastike päälle. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta. Kuorruta uunissa 15 minuuttia.

PIPARJUURIMARINOIDUT HERNEET

450 g (1 iso ps) pakasteherneitä
1 kpl hapan omena
1 rkl sitruunamehua
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl piparjuuritahnaa
2 tl omenaviinietikkaa
Kookos-sokeria
suolaa
rouhittua mustapippuria

Keitä herneitä vedessä muutama minuutti. Kuori ja paloittele omenat. Sekoita kulhossa herneet ja omenat. Sekoita öljy, piparjuuritahna, etikka ja mausteet keskenään. Valuta kulhoon ja nostele ainekset sekaisin. Anna maustua viileässä hetki ennen tarjoilua.

KUKKAKAALI-PALSTERNAKKAMUUSI

Yhdistä muusiin tällä kertaa palsternakkaa ja kukkakaalia. Makuyhdistelmä on upea ja sopii esimerkiksi kalan kaveriksi.

1 iso kukkakaali
200 g palsternakkaa
1 kasvisliemikuutio
1/2 dl kaurakermaa
(suolaa)
Voi

Pilko kukkakaali kattilaan. Kuori ja pilko myös palsternakka ja lisää joukkoon. Kaada kattilaan vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. Lisää joukkoon kasvisliemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja anna poreilla hiljalleen kannen alla noin 20 minuuttia.

Kaada enin keitinvesi pois mutta säästä noin 1 dl muusin ohennusta varten. Lisää kasvisten joukkoon kaurakerma ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi muusiksi. Ohenna tarvittaessa keitinliemellä. Tarkista suola.

UUNIKASVIKSET

Valkosipulilla ja timjamilla maustetut uunikasvikset ovat täydellinen lisuke esimerkiksi kanalle, pihville tai halloumijuustolle.

300 g perunoita (3-4 kpl)
2 kpl sipulia
2 kpl valkosipulin kynttä
150 g porkkanaa (2 kpl)
2 kpl paprikaa
300 g kesäkurpitsaa (1 kpl)
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl balsamicoa
1 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna
1/2 tl suolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria

Pese perunat. Kuori sipulit, valkosipulit ja juurekset. Hienonna valkosipuli, leikkaa kasvikset reiluiksi lohkoiksi ja pane ne isoon kulhoon. Sekoita joukkoon valkosipuli, öljy, balsamico ja mausteet niin, että kasvikset maustuvat kauttaaltaan.

Levitä perunat ja porkkanat leivinpaperilla peitetylle pellille. Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Lisää loput kasvikset ja paista 10 minuuttia. Kääntele kerran kypsymisen aikana.

KEITTOJA:

PAAHDETTU PAPRIKA-BATAATTIKEITTO

1(600 g) bataatti
2(360 g)punaista paprikaa
1rkl oliiviöljyä
1(100 g) sipuli
2 valkosipulinkynttä
n. 9dl vettä
n. 1 1/2tl suolaa
1/2-1tl savupaprikajauhetta
ripaus mustapippuria, kurkumaa
Pinnalle:
1dl mantelisekoitusta
1/2rkl oliiviöljyä
n. 1/2tl cayennepippuria
1/2tl limetinkuorta raastettuna
1/2tl suolaa

Kuori ja kuutioi bataatti. Halkaise paprikat ja poista niistä siemenet ja kanta. Pyörittele kasvikset öljyssä (1 rkl). Paahda 225-asteisessa uunissa 30-40 minuuttia kunnes kasvikset ovat pehmeitä ja saaneet hieman väriä.

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota ne rasvassa kattilassa pehmeiksi. Lisää paahdetut paprikat ja bataatit sekä vesi. Kuumenna kiehuvaksi ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Mausta suolalla, savupaprikalla, kurkumalla ja pippurilla.

Rouhi mantelisekoitus karkeaksi. Paahda pannulla öljyssä manteleita ja mausteita. Tarjoa manteliseos keiton pinnalla.

MAA-ARTISOKKAKEITTO

600 g maa-artisokkia
2–3 jauhoista perunaa
3–4 salottisipulia tai 1–2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
4–6 dl vettä
2–3 dl kaurakermaa
suolaa ja pippuria
3–4 rkl voita
2 rkl Rosmariinia
Loraus valkoviiniä

Kuori perunat ja maa-artisokat ja nosta ne odottamaan kulhoon kylmään veteen. Kuori ja hienonna salottisipulit ja valkosipulinkynnet.

Kuumenna öljy kattilassa, lisää sipulit, rosmariini ja kuullota hetki (älä ruskista). Lisää loraus valkoviiniä ja anna kiehahtaa. Valuta maa-artisokat ja (tarvittaessa puolitetut) perunat ja kumoa ne kattilaan. Lisää vettä niin, että ainekset juuri ja juuri peittyvät.

Kuumenna kiehuvaksi ja keitä keskilämmöllä kannen alla, kunnes kasvikset ovat pehmeitä.

Painele massa siivilän läpi toiseen kattilaan tai soseuta tehosekoittimessa sileäksi. Lisää vettä, jos keitto jää koostumukseltaan liian paksuksi. Lisää kaurakerma, mausteet ja kiehauta. Lisää lopuksi voi, tarkista maku ja kuohkeuta keitto joko sauvasekoittimella tai vispilällä.

KOOKOS-KANAKEITTO

5 kpl perunaa
2 kpl porkkanaa
150 g (1 ps) varsiparsakaalia
1 kpl sipuli
1 rkl oliiviöljyä
350 g (1 pkt) broilerin fileesuikaleita
3 – 4 rkl punaista currytahnaa
6 dl vettä
400 ml (1 tlk) kookosmaitoa
10 kpl kokonaista mustapippuria
kurkumaa
inkivääriä
kaffirin-lehtiä
chiliä
Pese ja kuori perunat sekä porkkanat. Pilko perunat ja viipaloi porkkanat. Huuhtele varsiparsakaalit ja leikkaa noin 2 cm:n paloiksi.
Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota se öljyssä kattilassa. Lisää broilerisuikaleet, currytahna, inkivääri, kurkuma, chili. Paista suikaleisiin kaunis väri.

Lisää vesi, kookosmaito ja kaffirinlehdet ja pippurit sekä perunat ja porkkanat kattilaan. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla noin 10 minuuttia, kunnes kasvikset ovat napakan kypsiä.

Lisää lopuksi varsiparsakaalit ja keitä noin 5 minuuttia.

SALAATIT:

OMENA-RUCOLA SALAATTI

2 annosta

1 omena
kourallinen rucolaa
muutama retiisi
Saksanpähkinöitä

Kastike:

1 rkl oliiviöljyä
1tl sinappia
1 tl punaviinietikkaa
1/2 tl hunajaa
Oliiviöljyä
Mustapippuri (rouhe)
Suola (karkea)

Tee kastike ravistamalla kaikki aineet pienessä pullossa tai sekoita pikku kipossa.
Pilko omena ja retiisit tikuiksi. Huuhtele rucola. Sekoita ainekset kulhossa sekaisin ja lisää kastike joukkoon.

Paahda pähkinöitä kuumalla ja kuivalla pannulla hetki. Pilko vihannekset.
Laita maun mukaan oliiviöljyä ja mustaa pippuria sekä karkeaa suolaa. Sekoita ainekset keskenään.

VOIMASALAATTI:

1 dl pähkinöitä
200 g valkoisia säilykepapuja (tai itse keitettyjä)
100 g kuivattuja aprikooseja
2 omenaa
½ sitruunan mehu
nippu salaattia esim. vuonankaalia tai pinaattia
1 kurkku
4 tomaattia
1 punasipuli
150 g ituja
Oliiviöljyä
mustaa pippuria (rouhe)
karkeaa suolaa

Pese, kuivaa ja pilko ne ainekset mitkä vaativat sen, sekoita keskenään ja lisää pieni määrä oliiviöljyä, mustaa pippuria ja suolaa kastikkeeksi.

LINSSI- PAPUSALAATTI:

380/230 g paketti vihreitä linssejä
380/230 g paketti sekalaisia papuja (munuaispapu, mustapapu, härkäpapu)
puolikas violetti kotimainen kiinankaali
puoli pakettia pehtoorin salaattia
15-20 aurinkokuivattua tomaattia
1 rkl seesaminsiemeniä
loraus oliiviöljyä
ripaus merisuolaa

Pese, kuivaa, pilko ja sekoita.

HELPPO RAPUSALAATTI

10 ravun lihat
2 avokadoa
1 varrellinen sipuli
1 nippu tilliä
1 dl majoneesia
puolikkaan sitruunan mehu
2 tl dijoninsinappia
1 tl tomaattipyreetä
suolaa
valkopippuria
salaatinlehtiä

Jätä muutama ravunpyrstö koristeeksi, ja hienonna loput ravunlihat. Halkaise avokadot. Poista niistä kivi ja kuoret. Kuutioi avokadonpuolikkaat. Hienonna sipuli ja tilli.

Sekoita majoneesin joukkoon sitruunamehu, sinappi ja tomaattipyree. Mausta seos maun mukaan suolalla ja valkopippurilla.
Sekoita hienonnetut aineet kastikkeen joukkoon.
Suikaloi salaatti ja levitä suikaleet lautasille. Nosta rapusalaatti kekoina salaatinlehtien päälle. Koristele annokset ravunpyrstöillä ja tillillä.

Jälkiruuat:

KAURA- PÄÄRYNÄHYVE VANILJAKASTIKKEELLA

n. 10 kpl Päärynöitä, siemenet poistettu
kanelia
100 gr. voita
1 dl kookos-sokeria
3 dl  Kaurahiutaleita
½ dl gluteenittomia jauhoja

Lohko kuoritut päärynät voideltuun uuninkestävään paistosvuokaan, ripottele pinnalle kanelia.

Sulata voi, sekoita siihen ohjeen loput aineet. Levitä seos omenalohkojen päälle.
Kypsennä 200-asteisen uunin alatasolla n. 30 minuuttia
Tarjoile vaniljakiisselin tai jäätelön kanssa.

ANANAS SMOOTHIE

½ suurta ananasta
2 sellerinvartta
2,5 cm pala tuoretta inkivääriä
1 rkl kookosöljyä

Kuori Ananas ja inkivääri. Poista sellerin päät. Ainekset blenderiin, nauti kylmänä.

METSÄ SMOOTHIE

2dl Vadelmia, mustikoita
1 Banaani
1 rkl hunajaa
1 dl kookosmaitoa

Kuori banaani ja ainekset blenderiin.

CHIA-MANGOPANNACOTTA

(4 annosta)

4 dl mantelimaitoa
2 dl mangososetta
1 dl banaania soseutettuna
0,5 dl hunajaa
2 tl sitruunan raastettua kuorta
1 dl chia-siemeniä
puolikkaan sitruunan mehu

Sekoita kulhossa mantelimaito, mangosose, hunaja ja sitruunan raastettu kuori. Lisää chiasiemenet ja sitruunamehu.
Jaa seos jälkiruokamaljoihin tai kauniisiin laseihin. Peitä kelmulla ja nosta jääkaappiin tekeytymään yön yli.

Paahda mantelit kuumalla kuivalla pannulla ja rouhi niitä hieman veitsellä. Ripottele mantelirouhe vanukkaiden pinnalle juuri ennen tarjoilua.

MEHEVÄ MUSTIKKAPIIRAKKA

100 g voita
1 dl kookos-sokeria
2 kpl kananmunaa
1 dl soijajogurttia tai kaurakermaa (vanilja)
1,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
0,5 dl kookosjauhoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl kardemummaa
4 dl mustikoita (pakaste tai tuore)
1 rkl perunajauhoa

Lisäksi tarvitset piirasvuoan voiteluun voita.  23 cm kokoinen vuoka.

Laita uuni lämpiämään 225 C asteeseen, tasalämmölle.
Sekoita keskenään sähkövatkaimella huoneenlämpöinen, pehmeä voi ja sokeri.
Lisää joukkoon kananmunat, soijajogurtti ja sekoita

Yhdistä jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kardemumma. Lisää taikinan joukkoon ja sekoita tasaiseksi seokseksi.
Voitele piirasvuoka margariinilla ja kaada taikina vuokaan. Tasoita pinta.
Ripottele päälle tasaisesti tuoreet mustikat. Sekoita perunajauho tasaisesti niiden joukkoon ja kaada sen jälkeen taikinan päälle.

Paista keskitasoa alemmalla tasolla 225 C asteessa 17 -20 minuuttia, kunnes mustikkapiiras on kypsä myös pohjasta. Anna mustikkapiirakan jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua.

KAURA-KOOKOSKEKSIT

(n. 26 kpl)

100 g voita
2 dl kookos-sokeria
1 kananmuna
2 dl kaurahiutaleita
1 dl kookoshiutaleita
1 dl kaurajauhoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
1/2 tl inkivääriä tai kardemummaa

Sulata rasva. Sekoita joukkoon sokeri. Lisää muna, kaura- ja kookoshiutaleet. Lisää lopuksi keskenään sekoitetut jauhot, leivinjauhe ja mausteet.

Nostele kahden lusikan avulla nokareita pellille leivinpaperin päälle. Jätä runsaasti leviämisvaraa. Paista 200 asteessa 7-10 minuuttia. Anna jäähtyä pellillä.

BANAANILETUT

1 (n. 200 g) banaani
2 luomu kananmunaa
½ tl leivinjauhetta

Muussaa banaani haarukalla. Parhaat letut valmistuvat hiukan tummentuneista banaaneista.

Vatkaa banaanin joukkoon munat ja leivinjauhe. Paista lettupannulla kuusi lettua voissa.
Laita päälle halutessasi hunajaa tai marjoista tehtyä hilloa.

UUNIBANAANIT

4 kypsää banaania
1 tl jauhettua kanelia
3 rkl hasselpähkinärouhetta
juoksevaa hunajaa
Kuori ja paloittele banaanit voideltuun uunivuokaan.

Mausta banaanit kanelilla. Valuta pintaan hunaja ja ripottele viimeiseksi pähkinärouhe. Paista 200 asteessa n. 10 min.

HEDELMÄSALAATTI

vesi-, hunaja- ja verkkomelonin kuutioita yhtä paljon kutakin
tummia viinirypäleitä
banaania
appelsiinia
ananasta
runsaasti mintunlehtiä
tyrnimehua hieman

JUHLAJUOMIA

Alkoholi, kuten sokeri kuuluvat tulehdusta pahentaviin tekijöihin, mutta joskus on siltikin mukava skoolata juhlan kunniaksi. Alla olevat reseptit ovat alkoholittomia.

KARPALO-ROSMARIINIBOOLI

Rosmariinisiirappi

2 dl vettä
2 dl sokeria
10 rosmariinin oksaa

Booli:

1,5 dl rosmariinisiirappia
1 l karpalomehua (mahdollisimman vähäsokerista)
1 pullo sitruunaista kivennäisvettä
200 g jäisiä karpaloita
muutama rosmariinioksa

Valmista rosmariinisiirappi.

Mittaa sokeri, vesi ja rosmariinin oksat kattilaan ja kiehuta hiljaisella, noin kymmenen minuuttia, kunnes seos muuttuu hieman siirappiseksi ja maku tiivistyy.
Nosta kattila jäähtymään ja peitä kannella.
Voit tehdä tämän päiviäkin etukäteen. Säilytä siirappi rosmariininoksineen jääkaapissa suljetussa astiassa.
Kaada boolimaljaan siirappi ja karpalomehu ja sekoita tasaiseksi.
Juuri ennen tarjoilua lisää sekaan kuohuviini tai kivennäisvesi, jäiset karpalot ja rosmariininoksat.
Maista ja tasapainoita maku ja makeus makusi mukaan joko lisäämällä kivennäisvettä tai siirappia.
Kivennäisveden voi korvata kuivalla kuohuviinillä.

 MOJITO-OOLONG

1 litra vettä
4–5 tl Oolong -teetä
1 persikka (ml. siemenkota)
10 minttun vartta
1 limetti
0,25 dl agavesiirappia

Lohko ja murskaa limetti kannun pohjalle. Lisää joukkoon pilkottu persikka ja mintut. Annostele teelehdet siivilään tai haudutuspussiin ja lisää kannuun. Kaada kannuun litra kylmää vettä ja anna hautua huoneenlämmössä pari tuntia tai laita jääkaappiin yön yli. Poista teelehdet ja tarjoile jäiden kanssa.

JASMIINISANGRIA

1 litra vettä vihreää jasmiiniteetä
1 l rypälemehua
0,5 l appelsiinimehua
1l sitruunan makuista kivennäisvettä
sitruuna
jäitä
hedelmäpaloja (esim. appelsiinia, melonia ja viinirypäleitä)
mintunlehtiä

Valmista tee ja annan hautua pitkään sekä jäähdytä. Viipaloi hedelmiä, kuten esimerkiksi appelsiinia, melonia ja viinirypäleitä, mehukannun pohjalle. Sekoita mukaan mehu, kivennäisvesi. Lisää jääpalat ja purista joukkoon sitruunan mehu juuri ennen tarjoilua. Sekoita ja tarjoa.

SYNNITÖN MOSCOW MULE

2 osaa inkivääriolutta
1 osa kivennäisvettä
1 rkl agave siirappia
2 limettiä
tuoretta inkivääriä
jääpaloja

Sekoita inkivääriolut, kivennäisvesi ja agavesiirappi  boolimaljassa. Purista sekaan yhden limetin mehu ja lisää jääpaloja. Koristele limettisiivuilla ja ohuilla inkiväärisuikaleilla.

KOMBUCHA-MOCKTAIL

1plo(370 ml) maustamatonta kombuchaa
1rs(250 g) mansikoita
1rkl sitruunanmehua
1dl tuoretta basilikaa
jäitä

Soseuta puolet mansikoista. Mausta mansikkasose sitruunalla. Lohko loput marjat muutamaan palaan. Leikkaa basilikanlehdet pienemmäksi.

Jaa mansikkasose laseihin ja annostele päälle kombuchaa. Lisää laseihin basilika ja mansikkaviipaleet ja sekoita juomia kevyesti lusikalla.

Viimeistele juomat jääpaloilla.

Lähteitä:
https://www.health.harvard.edu/staying-healthy/foods-that-fight-inflammation

https://www.healthline.com/nutrition/13-anti-inflammatory-foods

https://www.webmd.com/diet/anti-inflammatory-diet-road-to-good-health#1

https://www.adlibris.com/fi/kirja/bliss-9789150957402?gclid=Cj0KCQiA6Or_BRC_ARIsAPzuer-qk4Lu0exTKA-zGUNe_cOObXUmZ0bFc1pE0Wfh3DViNVzHVseCB9saAohWEALw_wcB

https://www.adlibris.com/fi/kirja/tasapainodieetti-9789522607355?campaignId=8d9e7910-d735-44e9-9b19-0ac9d8b7635c

Please follow and like us:

Miksi toiset ikääntyvät nopeammin kuin toiset?

Toisin kuin luullaan ikääntyminen ja miten sen teemme ei riipu geeneistämme (geenit vaikuttavat 30% ikääntymisestä) vaan valinnoista ( armottomat 70%). Joten pelkkien perintötekijöiden syyttämisen voi unohtaa.

Mekaniikka mitä ikääntyessä tapahtuu, on varsin yksinkertainen: Se menee jotakuinkin näin:

Happiradikaalit + Soluvauriot -> antioksidantit + soluaineenvaihdunta + solujen korjausprosessi -> telomeerien lyhentyminen  -> = ikääntyminen

Mikä ihme meitä vanhentaa…?

• Matala-asteiset tulehdukset (kroonistuneet tartunnat, ylipaino, …)
• Ympäristömyrkyt (metallit, lisäaineet,…)
• Ravinto tai pikemminkin sen puute, kiitos yksipuolisen ruokavalion
• Stressi
• Valvominen
• Hormonit eli omien häiriöt ja ruuan mukana tulleet jäämät muista nisäkkäistä

Tämä on isoimmat ja yleisimmät syyt. Näitähän sitten kannattaa välttää, helppoa kuin heinän teko.
Varsinkin matala-asteiset tulehdukset ja stressi ovat jokseen hankalia hoidettavia.

Stressi vanhentaa aika paljon, kuten herrojen Obama ja Clinton kuvat osoittavat.

Joten ehkä listalle voisi lisätä toimimisen Yhdysvaltojen presidenttinä..

Noh… mitä tälle sitten voi itse tehdä?

Välimeren ruokavalio ja japanilainen ravitsemus, ovat tutkimusten mukaan ikääntymistä hidastavia:
(tutkimuksia löytyy tekstin lopusta kohdasta lähteet)

Välimeren ruokavalio:
– Pavut, kasvikset, kala, oliiviöljy, hedelmät, pähkinät, täysjyvä vilja, äyriäiset
– 4700 naista jotka kaikki olivat stressaavassa elämän tilanteessa (vakavasti sairas lapsi). Ryhmä jaettiin kahteen osaan; verrokki ryhmä normaalilla ruualla, toinen puolikas ryhmää noudatti välimeren ruokavaliota; pisimmät telomeerit oli välimerenruokavaliota noudattavilla.

Japanilainen ruokavalio:
– Kalaa (niukasti lihaa), kasviksia, merilevää (4-6g), vihreää teetä, riisiä, raaka-ruokaa, äyriäisiä
– Pisin elinaika odote tilastojen perusteella.

Siinäkös kaikki?
Ei ihan, on myös :

Vihreä tee
Granaattiomena
Mustikka
Kurkuma
Q10
Resverasol
Astaksantiini

Näiden ohella on toki vielä muitakin valmisteita joihin kaikkiin liittyy pitkä, mutta kuten elämässä yleensä, kaikki ei sovi kaikille, niin niiden käyttöä kannattaa miettiä vasta yksilötasolla.

Tiedossa oleva, maailman vanhin Jeanne Calment kuoli 122v.
-”  Minulla on voin yksi ryppy, istun sen päällä”

Lähteet (aivan huikean kiinnostavia tutkimuksia, kannattaa lukea):

• http://www.pnas.org/content/101/49/17312.full
• A meta-analysis of cortisol response to challenge in human aging: importance of gender
  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15358445
• Stress steroids as accelerators of Alzheimer’s disease;
  http://umu.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A608570&dswid=_hplink
• Tulehdukset ja kurkumiini
  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2827376/
• Telomeeri ja telomeraasi
  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3972662/
• https://www.nobelprize.org/nobel_prizes/medicine/laureates/2016/press.html
• Rohdot ja taudit:
  http://cancerres.aacrjournals.org/content/59/3/597.short
  http://www.lifeextension.com/magazine/2012/7/blueberries-boost-longevity/page-01
• Sokeri:
  http://www.dailymail.co.uk/femail/article-2125217/How-giving-sugar-20-years-looks.html
• Ruokavalio:
  http://www.healthfitnessrevolution.com/anti-aging-effects-mediterranean-diet/
• Myrkyt ja kemia:
  http://www.cell.com/trends/molecular-medicine/fulltext/S1471-4914(14)00068-9?_returnURL=http%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS1471491414000689%3Fshowall%3Dtrue
  http://www.huffingtonpost.com/vanessa-cunningham/dangerous-beauty-products_b_4168587.html
  http://www.beautytruth.com/toxic-ingredients/
  https://cdn.intechopen.com/pdfs-wm/28906.pdf

Please follow and like us:

Matala testo miehillä ja naishormonien heittelyt naisilla tuntuvat yleistyneen suurissa määrin.
Oireiden kirjo voi olla ärtyneisyyttä, alakuloa, rasvan kertymistä epätyypilliseen paikkaan, väsymystä, lihaskehityksen hitautta, heikkoa palautumista, ym..

Siihen pisteeseen asti, että rajapinta siinä missä mielenterveysongelmien ja hormonihäiriöiden erottelu alkaa olla  mahdotonta. Tämä koskee molempia sukupuolia.

Miksi?
Varmasti syitä on monia mutta tämä tutkimus pysäytti hetkeksi miettimään, mitä kaikkea sellaista ruoka sisältää josta kuluttaja ei saa tietoa. Ei edes tiukalla googletuksellakaan.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19496976

Tutkimuksen pohja-ajatuksena on, että lehmien ummessa olo aika on nykyään lyhyt, joten hyvin paljon naishormoni pitoista maitoa päätyy myyntiin. Puhutaan siis estrogeenistä ja kaltarauhashormonista.
Jotta tälläisen maidon käytön vaikutus selviäisi, tutkimukseen kutsuttiin 7 miestä, 6 lasta ja 5 naista. Ei siis mikään mega luokan tutkimus mutta..
Miehet ja lapset joi maitoa 600 ml ja naiset 500 ml. Hormonien kertymistä seurattiin virtsakokein.
Loppu tulema oli, että kaikilla osallistujilla naishormonien määrä kasvoi ja miehillä teston määrä romahti. Tämän ohella naisten ovulaatio sykli muuttui maidon nauttimisen myötä.

Piirun jykevämpi tutkimus maidon estrogeeni jäämistä.
Tutkijoiden mukaan erityistä huomiota pitää kiinnittää riskiryhmiin, sillä pienetkin jäämät voivat vaikuttaa suuresti.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4524299/

Että silleen.
Ei tämä vielä tähän pääty.

Rintasyöpä, naisten yleisin syöpä Suomessa.
Suomessa sen saa noin 5000 naista per vuosi. Joka kahdeksas nainen saa sen jossakin elämänsä vaiheessa. Rankoja hoitoja, rinnan menetys, 10% ei selviä hengissä viittä vuotta diagnoosista. Syytä etsitään ja yhdeksi linjaksi on muodostunut ravinto.

Maito.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19217359

Saman kaltaisia tutkimuksia on useita, myönnettäköön, että löytyy myös tutkimuksia joissa kiven kovaan kiistetään maidon vaikutus. Uskoo ken tahtoo.
Ja maito tuskin on ainut piilo-estrogeenin lähde.
Ja rintasyöpä ja matala testo ainoat ongelmat joita maidon käytöstä tulee..
Löytyy listan jatkoksi munasarjakystat, akne, luusto-ongelmat…

Tässä vaiheessa, moni maitotilallinen ajattelee perin hurjia. Tarkoitus ei ole loukata kenenkään elinkeinoa ja epäillä moraalia. Vaan kiinnittää huomio siihen, mitä vaikutuksia tuotantomenetelmillä on siihen, mitä me oikeastaan syödään ja kuinka paljon tavallisella kuluttajalla on oikeus tietää käyttämänsä ravinnon vaikutuksesta terveyteensä.

Please follow and like us:

Suolistobakteereissa riittää ihmettelemistä.
Ne liitetään jo nyt vastustuskykyyn, allergioihin, ylipainoon, muistihäiriöihin ja keskittymisongelmiin.

Tässä katsomisen arvoinen ohjelma siitä kuinka ruokavalio vaikuttaa painoon, ei niinkään kaloreiden kautta vaan sen millä ruokavaliolla ravitsemme suolistobakteerimme ja sitä kautta saamme painomme haltuun.

Please follow and like us:

Tiedetoimittajan kirjoitus rokotteista.

Kirjoittaja: Jani Kaaro
http://rapport.fi/rapport/artikkeli.php?aid=225576

Rokoteskepsiksestä kriittisiin kysymyksiin – opetuksia toimittajille

Kuva: Wikimedia Commons

Jos yli kaksikymmentä vuotta tiedetoimittajana on opettanut jotakin, se on tämä: Älä valitse helppoja kohteita.

Ei ole mitään sen helpompaa kuin naureskella yksisarvishoidoille. Ei ole mitään sen helpompaa kuin virnuilla niille, joiden mielestä kaikki rokotteet ovat Illuminatin salaliittoa. Eikä ole sen kätevämpää keinoa ylentää itsensä kuin alentaa ne, joiden tietää jo valmiiksi olevan naurunalaisia tai kykenemättömiä argumentoimaan uskottavasti.

Inspiraatio tälle kolumnille syntyi keskustelussa erikoislääkärin kanssa. Aiheenamme olivat täysin muut asiat, mutta eksyimme sivupolulle. Hän mainitsi ohimennen potilaasta, jolle oli kehittynyt erään rokotuksen jälkeen varsin erikoisia oireita. Potilas oli kulkenut lääkäriltä lääkärille eikä oikein kukaan ollut nähnyt vastaavaa oireiden yhdistelmää. Oireet olivat alkaneet muutaman päivän sisällä rokotuksesta ja pahentuneet ajan myötä, kunnes potilas oli nyt sairaseläkkeellä. Erikoislääkäri sanoi, että on paljon syytä epäillä, että sairastuminen johtui rokotteesta, mutta…

”Mutta?”, kysyn. Nyt erikoislääkäri valpastuu ja sanoo, että jos kirjoitan asiasta sanaakaan, hänen nimensä ei missään tapauksessa saa tulla esiin. Miksi? Erikoislääkäri muuttuu levottomaksi.

– Kai sinä tiedät, mitä tapahtuu, jos tällaisesta asiasta puhuu julkisesti? Joudut median ja bloggareiden hampaisiin. Sinut tuomitaan epäluotettavaksi ja työnantajakin hermostuu.

Ymmärsin lääkärin huolen. Ei kukaan halua sellaista omalle kohdalleen. Mutta eikö se kertonut jonkin olevan aivan kummallisella tavalla vialla. Tokihan lääkärin olisi voitava puhua epäillystä rokotehaitasta ilman julkisen lynkkauksen pelkoa. Kaikki lääkärit tietävät, että rokotteista syntyy joskus haittoja. Ei mikään lääke tai rokote ole vain joko sataprosenttisesti hyvä tai sataprosenttisesti paha. Siksihän THL ylläpitää rokotehaittarekisteriä. Voisi ajatella, että jos lääkäri epäilee rokotehaittaa, hänellä on jopa velvollisuus puhua siitä – näin muut lääkärit ovat paremmin informoituja, jos vastaava oirekimppu sattuu omalle vastaanotolle.

Katsotaanpa kuinka tällaisessa tilanteessa kävi Tanskanmaalla. Tanskan televisio esitti viime vuonna televisiodokumentin, jossa nostettiin esiin kriittisiä kysymyksiä HPV-rokotteen turvallisuudesta. Yksi haastatelluista oli kardiologi Louise Brinth, joka siihen asti oli ollut tavallinen kollegoidensa arvostusta nauttiva lääkäri. Brinth kertoi ohjelmassa kahden harvinaisen sairauden, POTS ja CRPS-oireyhtymien, lisääntymisestä, ja hän peräänkuulutti tutkimusta, jossa selvitettäisiin, onko näillä oireyhtymillä yhteyttä HPV-rokotteeseen. Tämän jälkeen asiat etenivät totutulla mallilla: Brinth haukuttiin vastuuttomaksi ja epäuskottavaksi. Asialla olivat niin hänen omat kollegansa kuin minunkin kollegani, toimittajat, bloggarit ja muut julkisen sanan ammattilaiset.

Tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän, ja tässä vaiheessa se muuttuu mielenkiintoiseksi. Tanskan Terveyshallitus piti ohjelmassa esitettyjä väitteitä niin vakavina, että se pyysi Euroopan komissiota selvittämään yhteyttä. Selvityksen teki Euroopan lääkevirasto (EMA), joka julkisti raporttinsa marraskuussa 2015. Siinä todettiin selvin sanoin, että POTS ja CRPS eivät ole lisääntyneet, joten mitään yhteyttä HPV-rokotteeseen ei voi olla. Tämän lisäksi EMA:n raportissa arvosteltiin suorin sanankääntein Brinthin julkaistuja tutkimuksia väittämällä, että hän oli valikoinut potilasaineistonsa epätieteellisin perustein.

Nyt sitten tulee se mielenkiintoinen osuus. Brinth ei niellyt EMA:n arvostelua ja julkaisi siihen vastineen. Sitten tapahtui jotakin, jonka pitäisi saada tiedetoimittajat valpastumaan. Näyttöön perustuvan lääketieteen arvovaltainen ja luotettava organisaatio, Pohjoismaiden Cochrane -keskus, asettui tukemaan Brinthiä.

Cochrane-keskuksen vastineesta EMA:lle ilmenee joitakin huolestuttavia seikkoja. Kaikkien EMA:n raporttiin osallistuneiden tutkijoiden oli allekirjoitettava elinikäinen vaitiolosopimus, joka estää heitä paljastamasta ryhmän sisäisiä erimielisyyksiä. Samanaikaisesti Cochrane-keskukselle vuodettiin EMA:sta sisäinen muistio, joka paljasti, että paneeli todella oli ollut erimielinen. Sisäisessä muistiossa jotkut asiantuntijat olivat ilmaisseet huolensa rokotteen turvallisuudesta ja vaatineet lisätutkimuksia. Myös yksi lausunnon antajista, Euroopan lääketurvallisuusviranomainen (PRAC), oli paljon EMA:n loppulausuntoa varovaisempi, ja sekin peräänkuulutti lisätutkimuksia asiasta. Tämän lisäksi Cochrane-raportista ilmenee tietoja EMA:n paneelin jäsenten sidonnaisuuksista lääketeollisuuteen. Raportissa myös väitetään, että EMA nojasi omassa turvallisuusarviossaan liian paljon lääkeyhtiöiltä saamiinsa tietoihin.

Elämänikäinen vaitiolovelvollisuus. Sidonnaisuudet lääketeollisuuteen. Vuodetut muistiot, jotka paljastavat sisäiset erimielisyydet. On helppo yhtyä Cochrane-keskuksen arvioon, jonka mukaan tällainen salailu ei ole julkista palvelua.  Jos kaikki on kunnossa, miksi ylipäänsä salailla? Pitäisikö ainakin meidän tiedetoimittajien koettaa tutkia, onko kaikki kunnossa?

Jos valitsemme tutkimisen tien, eikö olisi mielenkiintoista haastatella ihmisiä, jotka ovat sairastuneet rokotteista. Mutta mistä tiedän, ketkä ovat oikeasti sairastuneet rokotteista, kun ei ole mitään testiä, joka tämän osoittaisi eikä ajallinen yhteys osoita syy-seuraussuhdetta?  Mistä tiedän ettei kyse ole  konversiohäiriöstä, jossa oireet leviävät ihmisestä toiseen psykologisesti, vailla fyysistä tekijää. Filosofisesti ottaen en tietenkään voi tietää tätä, joten pohdin, miten asiaa voi lähestyä toimittajana. Löydän siihen yhden ratkaisun. Jos ihmisellä on lääkärinlausunto, jonka mukaan hänen sairautensa johtuu rokotteesta, toimittajakin voi näin kirjoittaa.

Näitäkin ihmisiä on. Yksi heistä on perusterve ja urheilullinen mies, joka oli työssä fyysistä voimaa vaativassa ulkoilma-ammatissa. Hänen terveytensä romahti erään rokotteen ottamisen jälkeen. Hänen oireensa ovat poikkeuksellisia, kokoelma useita autoimmuunivälitteisiä sairauksia, jotka eivät yleensä esiinny yhdessä. Vaikka oireet alkoivat samana päivänä  rokotuksen ottamisesta ja hän oli sairaalahoidossakin, lääkärit olivat hyvin haluttomia kirjoittamaan lausuntoa rokotehaitasta. Lääkärinlausunnon hän sai lopulta yliopistollisen keskussairaalan infektiolääkäriltä. Mies on työkyvytön, vaikka pahimmat oireet ovat vuosien saatossa hieman hellittäneet.

Toinen tapaus koskee kokonaista perhettä: Äiti ja lapset sairastuivat Pandemrix-rokotteesta, osa lapsista sai lisäksi HPV-rokotteen. Äidille kehittyi niveltulehdus ja krooninen väsymystila, lapsille pitkään kestävää korkeaa kuumeilua, väsymystä, huimausta ja POTS-oireyhtymään viittaavia oireita. Lapset olivat koulusta poissa niin pitkiä aikoja, että lastensuojelukin puuttui asiaan. Koulusta ehdotettiin äidille ja lapsille psykiatrista hoitoa. Lääkärinlausunnon saaminen kesti vuosia – mutta nyt heillä on niitä monin kappalein yliopistosairaalan useilta eri lääkäreiltä. Lausunnot ovat muuttaneet kaiken. Koulusta pyydettiin anteeksi aiempaa asennetta, ja luvattiin kaikki saatavilla oleva tuki. Tukea on myös saatu.

On toki pidettävä mielessä, että lääkärinlausunnot, jotka on tehty todennäköisin syin, ovat aina kyseenalaistettavissa.  Aina voidaan sanoa, että oireet johtuvat jostakin muusta. Myös haastattelemani ihmiset ovat piinallisen tietoisia tästä. Se on se hetki, jolloin astumme pimeään, ja silloin tarvittaisiin jäitä hattuun. Miten paljon viisaampaa silloin olisi vain myöntää miten paljon emme tiedä, kuin tietää varmasti, että asia on niin tai näin.

Haastateltuani muutaman lääkärinlausunnon saaneen henkilön, en voi olla kiinnittämättä huomiota yhteen asiaan. Nämä ihmiset eivät ole idealisteja, jotka asuvat yhteisöissä, syövät vain luomuruokaa ja parantavat lastensa korvatulehdukset sipulimaidolla. Kaikesta päätellen he ovat tavallisia suomalaisia, jotka ovat rokottaneet lapsensa kuuliaisesti kansalllsen rokotusohjelman mukaisesti, eivätkä ole koskaan tätä ennen ajatelleet rokotteista kriittisesti. Nyt he ovat löytäneet itsensä absurdista tilanteesta, jossa he eivät uskalla puhua ongelmistaan julkisesti. Mitä tahansa he sanovat, se tulkitaan rokotehöpsismiksi, ja heille nauretaan. Heille lausuntoja kirjoittavat lääkärit pysyvät visusti vaiti, sillä heitä odottaisi sama kohtalo.

Helpoille kohteille nauraminen ei ole ainoastaan moraalisesti arveluttavaa, vaan sillä on myös yhteiskunnalliset seurauksensa. Me toimittajat olemme viime vuosina kirjoittaneet ahkerasti lääkeyhtiöiden epäeettisestä toiminnasta lääkkeiden markkinoinnissa sekä tutkijoiden ja lääkäreiden sidonnaisuuksista lääketeollisuuteen. En ole kuitenkaan nähnyt tätä keskustelua käytävän samalla intensiteetillä rokotteista. Miksi? Lääkeyhtiöiden taloudelliset näkymät ja odotukset ovat tuskin missään niin korkealla kuin rokotteissa.

Jos me toimittajat terävöittäisimme vainuamme, voisimme kysyä joitakin hyviä kysymyksiä käynnissä olevista HPV-rokotteista. HPV-rokote ehkäisee tiettyjä papilloomavirustartuntoja. Koska nämä virukset aiheuttavat kohdunkaulasyöpää, rokotteiden toivotaan vähentävän kohdunkaulasyövän esiintyvyyttä ja siihen kuolleisuutta rokottamalla kokonaisten ikäluokkien tytöt. Monissa visioissa rokotukset laajennettaisiin myös poikiin.

Julkisessa keskustelussa ei kuitenkaan ole tuotu kovin voimakkaasti ilmi, että kohdunkaulasyövän ehkäisemiseksi on jo olemassa tehokas menetelmä: papa-seulonnat. Papa-seulontojen ansiosta pitkälle kehittyneiden kohdunkaulasyöpien esiintyvyys Suomessa on vähentynyt 80 prosenttia verrattuna aikaan ennen seulontoja. Pitkälle kehittyneitä kohdunkaulasyöpiä on Suomessa vuositasolla noin 150 ja siihen kuolee vuosittain noin 50 ihmistä.

Suomessa kokonaisten ikäluokkien rokottamisella ehkäistäisiin siis noin 50 kohdunkaulasyövästä aiheutuvaa kuolemaa. Onko se kansanterveydellisesti tehokasta, eli estävätkö rokotteet oikeasti syöpäkuolemia?

Tähän olisi mahdollista saada tieteellisesti tutkittu vastaus pitkäaikaisessa plasebokontrolloidussa kokeessa. Toisin sanoen tarvittaisiin laaja kontrolliryhmä, joka saisi tietämättään lumerokotetta. Koska kohdunkaulasyöpä kehittyy usein vasta keski-iässä tai sen jälkeen, ryhmää olisi seurattava vuosikymmeniä.

Valitettavasti emme saa vastausta tähän kysymykseen, sillä tällaista pitkäaikaistutkimusta ei ole – ei ilmeisesti missään maailmassa. Siksi onkin huomionarvoista, että kun HPV-rokotuksia Suomessa aloitettiin, tutkijapiireissä ja virkamiestasollakin oli kiinnostusta tällaisen tutkimuksen perustamiseen. Ovathan pitkäaikaiset kontrolloidut kokeet juuri se asia, joka erottaa tieteen toiveajattelusta. Tällainen tutkimus olisi ollut kansainvälisestikin merkittävä. Valitettavasti emme tiedä millaisia keskusteluja kulissien takana käytiin, ettei tutkimusta koskaan perustettu. Se oli tappio tieteelle, mutta voitto lääkeyhtiöille.

Jos terävöittäisimme vainuamme vielä lisää, voisimme kysyä joitakin kriittisiä kysymyksiä myös Suomessa tähän asti toteutetuista HPV-rokotetutkimuksista. Nostan esimerkiksi GlaxoSmithKlinen (GSK) rahoittaman kansainvälisen PATRICIA-tutkimuksen, jossa suomalaisia on ollut mukana niin tutkijoina kuin koehenkilöinä. Jos katsotte tutkimuksen Acknowledgments -osuuden, ette ehkä voi olla vaikuttumatta siitä, miten syvät siteet tutkijoilla on lääkeyhtiöihin ja lääkeyhtiöillä tutkijoihin. Lisäksi siitä ilmenee, että tutkimuksen aineisto, tilastolliset analyysit, käsikirjoitus ja käsikirjoituksen toimitus ovat olleet tiukasti GSK:n valvonnassa alusta loppuun.

Viime vuonna olemme saaneet lukea, miten lääkeyhtiö ovat toistuvasti jääneet kiinni tutkimusaineiston pimittämisestä kipulääkkeiden, mielialalääkkeiden ja esimerkiksi Tamiflun kohdalla. Kun tutkijat ovat jälkikäteen saaneet käsiinsä näitä lääketutkimuksia koskevan koko aineiston, on havaittu, että lääkkeiden tehoa on liioiteltu ja haittavaikutuksia salailtu. En tietenkään väitä, että näin olisi tehty PATRICIA-tutkimuksessa. Edellä mainittujen esimerkkien valossa voidaan kuitenkin kysyä, eikö rokotusdatakin pitäisi saada täysin avoimeksi. Eikö meidän pitäisi olla huolissamme siitä, että maailmassa tehdään enää tuskin lainkaan lääketeollisuudesta riippumatonta rokotetutkimusta? Jos me kritisoimme lääkeyhtiöitä ja lääketeollisuuden ja tutkijoiden sidonnaisuuksia kaikkien muiden lääketutkimusten kohdalla, miksi rokotetutkimukset olisivat immuuneja tälle kritiikille?

Tätä minä siis tarkoitan kun sanon, että meillä tiedetoimittajilla ei ole varaa valita helppoja kohteita. Jokainen fb-jako, jonka saamme naureskelemalla naurettaville, kilahtaa lääketeollisuuden hyödyksi, kun niiden toiminta jää piiloon. Rokotetutkimukset ovat muurahaispesä, jossa riittäisi perkaamista monelle tiedetoimittajalle. Kuka tarttuu haasteeseen? Jos ei kukaan, pahoin pelkään, että se ei anna mairittelevaa kuvaa meistä tiedetoimittajista? Olemmeko vain tieteen kritiikitön äänitorvi? Vai uskallammeko valita vaikeita kohteita?

Tällä kolumnilla haluan heittää bensaa liekkeihin, mutta en vääriin liekkeihin. Me emme tarvitse ääriajattelua. Ei ole hedelmällistä ajatella, että rokotteet olisivat kategorisesti huono asia, sillä historia osoittaa päinvastaista. Emme varmasti halua poliota ja kurkkumätää takaisin. Ei kuitenkaan ole sen hedelmällisempää väittää, että kaikki rokotteet ovat vailla ongelmia, sillä sekään ei vastaa tosiasioita. Kyse on tasapainosta rokotteista saatavien hyötyjen ja haittojen välillä. Mihin viisari asettuu? Jos me jotain tarvitsemme, se on avointa keskustelua ja parempaa keskusteluilmapiiriä. Jos on ongelmia, epäkohtia ja avoimia kysymyksiä, niitä ei pidä liioitella eikä vähätellä, mutta ne on voitava nostaa esiin pelkäämättä, että joutuu naurunalaiseksi. Meidän tiedetoimittajien on myös alettava kysyä samoja kriittisiä kysymyksiä rokotetutkimuksista kuin tähän asti olemme kysyneet kaikista muista lääketutkimuksista. Tämä on minun mielestäni meidän tehtävämme: tuoda esiin monia näkökulmia sen sijaan että puolustamme vain yhtä.

Jos yli 20 vuotta tiedetoimittajana on jotakin opettanut, niin sen, että ihmisiä on kuunneltava. Kun ihmiset lähestyvät sinua epäuskottavine väitteineen, toimittaja voi aina kuunnella ja tarkistaa, onko väitteissä perää. Jos väitteet ovat vahvistettavissa, ei toimittaja voi noin vain kävellä pois, koska tarina ei istu johonkin laajempaan narratiiviin. Tiedetoimittajalla ei ole sen suurempaa vihollista kuin suomut, jotka huomaamatta kasvavat silmille, ja tehokkain tapa päästä niistä eroon on tehdä oma tutkimuksensa. Kuuntele, selvitä, kysele – anna sen upota ja vaikuttaa. Tämä on samalla kritiikkiä itselleni. Maailma on paljon monimutkaisempi kuin erilaiset intressiryhmät haluaisivat sinun tietävän.

Please follow and like us:

Näin kansainvälisenä oravien päivänä, ei voi kirjoittaa kuin yhdestä aiheesta.

Pähkinöistä.

Jokaisella pähkinälajikkeella on omanlaisensa vaikutus kehoon, joten pistetään häntä pörrölle ja tutustutaan tarkemmin.

Yleisesti ajatellen pähkinöillä on moniakin hyviä vaikutuksia. Niiden sisältämä omega-3 rasva on hyväksi sydämmelle ja verenkiertojärjestelmälle sekä aivoille. Laskevat sitä huonoa kolesterolia, parantavat suontenseinämien rakennetta ja vähentävät veritulpan riskiä. Sisältävät hyvää kuitua, proteiinia ja runsaasti ravinteita.

Brasilian pähkinä :
Sisältää runsaasti seleeniä, arginiinia, oleiinihappoa (samaa rasvaa jota on oliivissakin) ja tätä kautta laskee huonoa kolesterolia, ehkäisee verisuonten kalkkeutumista.
Sisältämänsä sinkin takia se on hyväksi iholle, immuniteetille ja hormonitoiminnalle (erityisesti miehillä). Seleeni puolestaan tukee kilpirauhastoimintaa. Paljon myös huhutaan tämän pähkinän testoteronia nostavasta vaikutuksesta liittyen juuri korkeaan seleeni pitoisuuteen ja arginiiniin.

Cashew:
Sisältää kuparia, fosforia, mangaania, magnesiumia ja sinkkiä. Ei niin rasvainen kuin muut pähkinät.
Tutkimuksissa on saatu viitteitä, cashewin triklyseridejä laskevasta vaikutuksesta diabetikoilla, joilla triklyseriarvot meinaavat itsepintaisesti pysyä korkeina. Anacardihappo (cashew oma happo) vaikuttaisi myös tappavan gram-postiivisia bakteereita (jotka aiheuttavat keuhkoputkentulehduksia, poskinotelotulehdusta, aknea, ym. ikävää).

Maapähkinä:
Oikeastaan ei ole pähkinä vaan palkokasvi, sisältää niukasti hiilihydraattia ja runsaasti proteiinia.
Maapähkinöissä on runsaasti biotiinia, folaattia, kuparia, mangaania, fosforia ja magnesiumia.
Maapähkinävoita annettiin diadetes 2 potilaille ja tutkijat havaitsivat sydänriskien vähentymistä, veren rasva-arvojen korjaantamista eli huonon kolesteriarvojen laskua.
Päivittäinen annos maapähkinää vähentää sappikivien riskiä.

Macadamia:
Rasvaisin pähkinä, sen sisältämä rasva on (60% rasvasta) kertatyydyttymätöntä oleiinihappoa, joten sen suhteen sitä voi verrata oliviin rasvakoostumukseen , sisältää runsaasti B1 vitamiinia, magnesiumia ja mangaania.
Macadamian syönti laskee kokonais kolesteroli arvoja ja vähentää triglyseridien määrää, tutkijat ovat suositelleetkin sen lisäämistä sydänystävällisen ruokavalion suosituksiin.
Macadamian kuitu on myös hyvin suolistoystävällistä ja sitä suositellaan mm. ummetukseen.

Manteli:
Niukemmin rasvaa ja runsaammin proteiinia (lähes gramma per manteli) sekä kuitua. International Journal of Obesityssa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 65 ylipainoista henkilöä 24 viikon dietin ajan ja tulos oli, että manteleita syönyt ryhmä laihtui verrokki ryhmää nopeammin BMI -18% verrokkiryhmä -11% ja rasvamassasta -30 verrokkiryhmä -20.
Systolinenverenpaine team manteli -11 verrokkiryhmä -0 eli verenpaine laski, sen lisäksi kehon nestepitoisuus (turvotus) väheni, hyvän kolesterolin määrä lisääntyi ja huonon väheni ja team mantelin tarvitseman insuliinin määrä väheni.
Prebioottinen eli lisää hyvien suolistobakteerien määrää.

Pecan:
Sisältää yli 19:ta vitamiinia tai kivennäisainetta, oleiinihappoa (ks macadamia).
Kourallinen pecan pähkinöitä suojaa hermojärjestelmää ikääntymisen aihetuttamalta liikehermon rappeutumiselta ja mahdollisesti vaikuttaa myös ALS -tautiin hidastavasti.

Pistaasi:
Luteiinia, karotenoideja, e-vitamiinia, proteiininen pähkinä. Tutkimuksissa on havaittu pistaasin laskevan systolista verenpainetta, vähentävän vyötärölihavuutta (tosin ei ihan heti vaan vuoden käytön myötä), tasoittavan verensokeria ja vähentävän tulehdusta. Pistaasit (niinkuin oikeastaan kaikki muukin) kannattaa ostaa luomuna, koska ovat usein prosessoituja (monesti pistaasit upotetaan ”homeentorjuntakylpyyn” heti kuorimisensa jälkeen ja sitten valkaistaan ja suolataan, tuosta käsittelystä jää ”ihan kivasti” myrkkyjä lopputuotteeseen).

Saksanpähkinä:
Sisältää runsaasti kuparia, molybdeeniä, mangaania ja bioteenia.
Parantaa siemennesteen laatua (liikkuvuutta ja siittiöiden muotoa), juu luit oikein.. tuota on ihan tutkittu, 117 miestä söi 75 gr saksanpähkinöitä 12 viikon ajan ja tutkimuksen lopputulema oli siemen nesteen laadun parantuminen ja veren rasvahappojen omega-3 ja omega-6 suhteen muuttuminen paremmaksi. Ja vaikka saksanpähkinät on tuhtia ruokaa ei tutkimuksessa huomattu muutosta painossa saksanpähkinöitä syöneen ryhmän ja verrokki ryhmän välillä. Siemennesteen laadussa ei verrokkiryhmässä tapahtunut muutosta 12 viikon aikana.
Vahvistaa luustoa rasvahappokoostumuksensa ansiosta (tutkimus tehtiin vaihdevuosi-ikäisillä naisilla), sisältää melatoniinia, unihormonia, tutkimuksessa veren melatoniini nousi saksanpähinöitä syömällä joten se on myös imeytyvää laatua.
Hyväksi aivoille, sydämelle, laskee stressin nostamaa verenpainetta (koe tehtiin laboratorio olosuhteissa mutta olettaisin toimivan myös työpaikoilla ja kotona). Pitää verisuonet liikkuvaisina jollain plakkia ei pääse kertymään.
Harvardin yliopiston tutkijoiden mukaan (hiirikokeessa) pienentää suostossa olevan syöpäkasvaimen kokoa, ja hidastaa sen kasvua.
Sisältää phytate -happoa, joka parantaa mineraalien ja vitamiinien imeytymistä.
Loppu huipentumana; parantaa muistia, kognitiivisiä kykyjä ja keskittymistä niin ikäihmisten muistiongelmissa kuin lasten ADHDssa. Alzheimerin -taudissa tutkimuksen mukaan päivittäinen saksanpähkinä annos ( jota käytettiin useita kuukausia, eli ei ihan nopea juttu) palautti kognitivisia taitoja ja lisäsi muistin toimivuutta.

Pähkinät kuuluvat niihin ruoka-aineisiin, jotka usein ovat kuorittuja, pastöroituja, (kyllä pähkinöitäkin pastöroidaan joko höyryttämällä tai käsittelemällä propyleeni oksidilla, PPOlla jota ennen käytettiin ralliautojen polttoaineessa kunnes sen käyttö siinä tarkoituksessa kiellettiin liian vaarallisena, pähkinöissä se siis on ihan ok…), paahdettuja, suolattuja ja kuten arvata saattaa prosessoitujen pähkinöiden terveysvaikutukset eivät ole kovin kaksiset joten pähkinät kuuluu nauttia sellaisenaan. Mahdollisimman tuoreena (härskiinyt, homeinen, myrkytetty pähkinä lähinnä vaarantaa terveyttä kuin parantaa). Varsinkin USAssa ja Kiinassa pähkinät ovat hyvinkin prosessoituja.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4116170/
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3738245/
http://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/heart-disease/in-depth/nuts/art-20046635
http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2015/10/19/best-nuts-seeds.aspx
http://www.sundaytimes.lk/060430/plus/5.html
http://www.naturalnews.com/045078_cashews_tree_nuts_superfood.html
http://www.nature.com/ijo/journal/v27/n11/abs/0802411a.html
http://www.biolreprod.org/content/early/2012/08/07/biolreprod.112.101634.long
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1784104/
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15979282
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2010-10/ps-wwo100110.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-05/es-nhr051115.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-01/es-nur012115.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2010-06/llu-ppn060810.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2010-06/llu-ppn060810.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2008-04/ps-mnc041108.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2008-06/nbi-ppo062708.php
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15037535
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22349682
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25024344
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19420347
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15522852

Please follow and like us: