Dementia, Alzheimer ja kadonneet muistot

Nykyaikana räjähdysmäisesti lisääntyneet todella pelottavat sairaudet.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli Alzheimerin tautiin vuonna 2015 400 ihmistä enemmän kuin vuonna 2014.

ksyyt_2015_2016-12-30_kat_003_en_001

Lisäys vuodesta 1971 on todella iso. Toki voidaan miettiä, josko nykyisin sairauden diagnosointi on parempaa.. Olisiko mahdollista, että -80 luvulla ei oltaisi huomattu, kun vanhus ei löydä enään kotiinsa, sotkee omilla ulosteillaan seinät, käyttäytyy aggressiiviisesti ja huutaa törkeyksiä läheisilleen. Unohtaa miten syödään.. Vähän epäilen. Karu totuus taitaa olla, että sairaus on yleistynyt.

Miksi? Kukapa tietää, toiset kertovat prioneista ja tartunnoista, entä glyfosaatista, jonka käyttö on lisääntynyt samassa tahdissa myös. Vai uskaltaisiko ajatella tietotekniikan käytön lisääntymisen vaikutusta muistiin. Mitä enemmän aikaansa netin äärellä kuluttaa sitä lyhyemmäksi työmuisti käy.

Entä lääkkeet, ovatko ne ihan viattomia?
Niidenkin käyttö varsinkin psyyke, kipu ja kolesterolilääkkeiden osalta täsmää sekin kaavion.

Jotkin lääkeryhmät ovat herättäneet tutkijoiden kiinnostusta:

Antibiootit
Tutkijat ovat jo aiemmin löytäneet yhteyden antibioottien ja aivotoiminnan välillä.
Erityisesti serotoniinin tuotannon yhteydessä. Uudet tutkimukset osoittavat, että erityisesti kinaloni antibiooteilla on iso vaikutus muistiin.
”  Riskinarviointikomitea suosittaa, että fluorokinoloni- ja kinoloniantibioottien käyttöä rajoitetaan, koska lääkkeiden käytön yhteydessä on raportoitu vakavia, vaikkakin erittäin harvinaisia, pitkäaikaisia lihaksiin, niveliin ja hermostoon kohdistuvia haittavaikutuksia.”

Tällä hetkellä Suomessa on kaupan useita fluorokinolonivalmisteita, niiden vaikuttavat aineet ovat ofloksasiini, siprofloksasiini,norfloksasiini, levofloksasiini tai moksifloksasiini.

Uskoltaako antibiootin sitten syödä? Mikä jottei, Apteekkari.fi (se virallinen tietokanava) kirjoittaa
Todennäköisesti aiemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet ovatkin johtuneet muun muassa sairauksista, joita antibiooteilla hoidetaan eivätkä antibiooteista.

Joidenkin antibioottien on nähty tutkimuksissa lisäävän sydänoireiden ja sydänperäisten kuolemien vaaraa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan syynä eivät ole olleet lääkkeet….Kun tiedot lääkityksistä ja oireista ja kuolemista yhdistettiin, makrolidi- ja fluorokinoloni-antibiootit näyttivät lisäävän sydänoireiden vaaraa, mutta tilanne muuttui, kun analyysissa huomioitiin lukuisia potilaisiin liittyviä taustamuuttujia. ”
Että rohkeesti vaan, itse en ehkä uskoltaisi. Potilaan vika, ei lääkkeen.
Suomessa vain se on riskiä vailla… Laulaa Tampereen suunnalta tuleva entinen punkyhtye.

Antihistamiinit:
Antihistamiinien vaikutus metodi on asetyylikoliini aivoissa, se aines, jota tarvitaan oppimiseen.
Kun asetyylikoliini laskee alas (kuten siis antihistaminien käytön myötä tapahtuu) muisti ja keskittyminen heikentyy.  Varsinkin ikäihmisillä antihistamiinien on huomattu aiheuttavan harhoja, muistiongelmia, jne.

Mitenhän tämä vaikuttaa meidän nuorisoon? Voiko antihistaminien käytöllä olla yhteyttä lisääntyneeseen ADHDseen.. Se onkin ihan eri artikkelin paikka, mutta jos heinänuha vaivaa, kannattaako ottaa antihistamiini? C-vitamiini vai ihan vaan siedätyshoito. Kukin päättää omalta kohdaltaan mutta onhan se reilua, että tietää millaisen aineen kanssa on tekemisissä.

Unilääkkeet ja rauhoittavat:

Kanadalaisen tutkimuksen mukaan ne lisäsivät dementia riskiä vain noin 51%
Omaa muistiaan suojellakseen niitä pitäisi käyttää max 8-12 viikkoa. Jos katsotaan suomalaisia lääkkeiden myyntitilastoja pompahtaa nämä ”suosituimpien” lääkkeiden joukkoon.

Parasta tässä on se, että nämä lääkkeet eivät edes oikeasti auta näihin sairauden syihin, kuten vaikeaan elämän tilanteeseen, traumoihin, taloudellisen epävarmuuden mukanaan tuomaan ahdistukseen. Ja kaikista tylsimmät tutkijat, jopa väittävät, että se turruttavakin helpotus on tilastojen varjossa surkean ja olemattoman välissä. Mikäli ei ole suoraan vaan plasebo-vaikutusta.

Statiinit eli kolesterolilääkkeet:
Statiinissa ja statiinissa on eroa, sekä annoksen määrässä. Mutta vahvaa näyttöä on kolesterolilääkkeiden vaikutuksesta muistiin ja kognitiivisiin toimintoihin.

 

Kaikkiin näihin vaivoihin löytyy muitakin vaihtoehtoja kuin nämä. Joten ehkäpä aluksi kannattaa kokeilla jotakin vähemmän riskialttiita keinoja.

 

Lähteet:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2015/ksyyt_2015_2016-12-30_kat_003_en.html
https://theheartysoul.com/drugs-that-cause-memory-loss/

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/ema-suosittelee-rajoituksia-kinoloni-ja-fluorokinoloniantibioottien-kayttoon/
http://www.apteekkari.fi/uutiset/antibiootteihin-liitetyt-sydanriskit-selittyvat-potilailla-ei-laakkeilla.html?page=4&p1853=53

http://www.todaysgeriatricmedicine.com/archive/0313p6.shtml

https://www.bbc.com/news/health-29127726

https://www.neurologyadvisor.com/aaic-2018/statin-use-linked-to-cognitive-memory-deficits/article/783083/

 

Please follow and like us: