pähkinät

Oravien päivä eli pähkinät jakoon

Näin kansainvälisenä oravien päivänä, ei voi kirjoittaa kuin yhdestä aiheesta.

Pähkinöistä.

Jokaisella pähkinälajikkeella on omanlaisensa vaikutus kehoon, joten pistetään häntä pörrölle ja tutustutaan tarkemmin.

Yleisesti ajatellen pähkinöillä on moniakin hyviä vaikutuksia. Niiden sisältämä omega-3 rasva on hyväksi sydämmelle ja verenkiertojärjestelmälle sekä aivoille. Laskevat sitä huonoa kolesterolia, parantavat suontenseinämien rakennetta ja vähentävät veritulpan riskiä. Sisältävät hyvää kuitua, proteiinia ja runsaasti ravinteita.

Brasilian pähkinä :
Sisältää runsaasti seleeniä, arginiinia, oleiinihappoa (samaa rasvaa jota on oliivissakin) ja tätä kautta laskee huonoa kolesterolia, ehkäisee verisuonten kalkkeutumista.
Sisältämänsä sinkin takia se on hyväksi iholle, immuniteetille ja hormonitoiminnalle (erityisesti miehillä). Seleeni puolestaan tukee kilpirauhastoimintaa. Paljon myös huhutaan tämän pähkinän testoteronia nostavasta vaikutuksesta liittyen juuri korkeaan seleeni pitoisuuteen ja arginiiniin.

Cashew:
Sisältää kuparia, fosforia, mangaania, magnesiumia ja sinkkiä. Ei niin rasvainen kuin muut pähkinät.
Tutkimuksissa on saatu viitteitä, cashewin triklyseridejä laskevasta vaikutuksesta diabetikoilla, joilla triklyseriarvot meinaavat itsepintaisesti pysyä korkeina. Anacardihappo (cashew oma happo) vaikuttaisi myös tappavan gram-postiivisia bakteereita (jotka aiheuttavat keuhkoputkentulehduksia, poskinotelotulehdusta, aknea, ym. ikävää).

Maapähkinä:
Oikeastaan ei ole pähkinä vaan palkokasvi, sisältää niukasti hiilihydraattia ja runsaasti proteiinia.
Maapähkinöissä on runsaasti biotiinia, folaattia, kuparia, mangaania, fosforia ja magnesiumia.
Maapähkinävoita annettiin diadetes 2 potilaille ja tutkijat havaitsivat sydänriskien vähentymistä, veren rasva-arvojen korjaantamista eli huonon kolesteriarvojen laskua.
Päivittäinen annos maapähkinää vähentää sappikivien riskiä.

Macadamia:
Rasvaisin pähkinä, sen sisältämä rasva on (60% rasvasta) kertatyydyttymätöntä oleiinihappoa, joten sen suhteen sitä voi verrata oliviin rasvakoostumukseen , sisältää runsaasti B1 vitamiinia, magnesiumia ja mangaania.
Macadamian syönti laskee kokonais kolesteroli arvoja ja vähentää triglyseridien määrää, tutkijat ovat suositelleetkin sen lisäämistä sydänystävällisen ruokavalion suosituksiin.
Macadamian kuitu on myös hyvin suolistoystävällistä ja sitä suositellaan mm. ummetukseen.

Manteli:
Niukemmin rasvaa ja runsaammin proteiinia (lähes gramma per manteli) sekä kuitua. International Journal of Obesityssa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 65 ylipainoista henkilöä 24 viikon dietin ajan ja tulos oli, että manteleita syönyt ryhmä laihtui verrokki ryhmää nopeammin BMI -18% verrokkiryhmä -11% ja rasvamassasta -30 verrokkiryhmä -20.
Systolinenverenpaine team manteli -11 verrokkiryhmä -0 eli verenpaine laski, sen lisäksi kehon nestepitoisuus (turvotus) väheni, hyvän kolesterolin määrä lisääntyi ja huonon väheni ja team mantelin tarvitseman insuliinin määrä väheni.
Prebioottinen eli lisää hyvien suolistobakteerien määrää.

Pecan:
Sisältää yli 19:ta vitamiinia tai kivennäisainetta, oleiinihappoa (ks macadamia).
Kourallinen pecan pähkinöitä suojaa hermojärjestelmää ikääntymisen aihetuttamalta liikehermon rappeutumiselta ja mahdollisesti vaikuttaa myös ALS -tautiin hidastavasti.

Pistaasi:
Luteiinia, karotenoideja, e-vitamiinia, proteiininen pähkinä. Tutkimuksissa on havaittu pistaasin laskevan systolista verenpainetta, vähentävän vyötärölihavuutta (tosin ei ihan heti vaan vuoden käytön myötä), tasoittavan verensokeria ja vähentävän tulehdusta. Pistaasit (niinkuin oikeastaan kaikki muukin) kannattaa ostaa luomuna, koska ovat usein prosessoituja (monesti pistaasit upotetaan ”homeentorjuntakylpyyn” heti kuorimisensa jälkeen ja sitten valkaistaan ja suolataan, tuosta käsittelystä jää ”ihan kivasti” myrkkyjä lopputuotteeseen).

Saksanpähkinä:
Sisältää runsaasti kuparia, molybdeeniä, mangaania ja bioteenia.
Parantaa siemennesteen laatua (liikkuvuutta ja siittiöiden muotoa), juu luit oikein.. tuota on ihan tutkittu, 117 miestä söi 75 gr saksanpähkinöitä 12 viikon ajan ja tutkimuksen lopputulema oli siemen nesteen laadun parantuminen ja veren rasvahappojen omega-3 ja omega-6 suhteen muuttuminen paremmaksi. Ja vaikka saksanpähkinät on tuhtia ruokaa ei tutkimuksessa huomattu muutosta painossa saksanpähkinöitä syöneen ryhmän ja verrokki ryhmän välillä. Siemennesteen laadussa ei verrokkiryhmässä tapahtunut muutosta 12 viikon aikana.
Vahvistaa luustoa rasvahappokoostumuksensa ansiosta (tutkimus tehtiin vaihdevuosi-ikäisillä naisilla), sisältää melatoniinia, unihormonia, tutkimuksessa veren melatoniini nousi saksanpähinöitä syömällä joten se on myös imeytyvää laatua.
Hyväksi aivoille, sydämelle, laskee stressin nostamaa verenpainetta (koe tehtiin laboratorio olosuhteissa mutta olettaisin toimivan myös työpaikoilla ja kotona). Pitää verisuonet liikkuvaisina jollain plakkia ei pääse kertymään.
Harvardin yliopiston tutkijoiden mukaan (hiirikokeessa) pienentää suostossa olevan syöpäkasvaimen kokoa, ja hidastaa sen kasvua.
Sisältää phytate -happoa, joka parantaa mineraalien ja vitamiinien imeytymistä.
Loppu huipentumana; parantaa muistia, kognitiivisiä kykyjä ja keskittymistä niin ikäihmisten muistiongelmissa kuin lasten ADHDssa. Alzheimerin -taudissa tutkimuksen mukaan päivittäinen saksanpähkinä annos ( jota käytettiin useita kuukausia, eli ei ihan nopea juttu) palautti kognitivisia taitoja ja lisäsi muistin toimivuutta.

 

Pähkinät kuuluvat niihin ruoka-aineisiin, jotka usein ovat kuorittuja, pastöroituja, (kyllä pähkinöitäkin pastöroidaan joko höyryttämällä tai käsittelemällä propyleeni oksidilla, PPOlla jota ennen käytettiin ralliautojen polttoaineessa kunnes sen käyttö siinä tarkoituksessa kiellettiin liian vaarallisena, pähkinöissä se siis on ihan ok…), paahdettuja, suolattuja ja kuten arvata saattaa prosessoitujen pähkinöiden terveysvaikutukset eivät ole kovin kaksiset joten pähkinät kuuluu nauttia sellaisenaan. Mahdollisimman tuoreena (härskiinyt, homeinen, myrkytetty pähkinä lähinnä vaarantaa terveyttä kuin parantaa). Varsinkin USAssa ja Kiinassa pähkinät ovat hyvinkin prosessoituja.

 

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4116170/
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3738245/
http://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/heart-disease/in-depth/nuts/art-20046635
http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2015/10/19/best-nuts-seeds.aspx
http://www.sundaytimes.lk/060430/plus/5.html
http://www.naturalnews.com/045078_cashews_tree_nuts_superfood.html
http://www.nature.com/ijo/journal/v27/n11/abs/0802411a.html
http://www.biolreprod.org/content/early/2012/08/07/biolreprod.112.101634.long
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1784104/
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15979282
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2010-10/ps-wwo100110.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-05/es-nhr051115.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2015-01/es-nur012115.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2010-06/llu-ppn060810.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2010-06/llu-ppn060810.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2008-04/ps-mnc041108.php
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2008-06/nbi-ppo062708.php
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15037535
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22349682
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25024344
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19420347
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15522852

Please follow and like us: